GUSTAV II ADOLF, KAIVERRUS, 1797.

Muotokuva, joka kuvaa Gustavus Adolphusta (Gustav II Adolf), kaiverrettu Io. rauha. Bause Fittlerin alkuperäiskappaleen mukaan, 395 x 280 mm.

ALKUPERÄ: Christopher O'Regan -kokoelma

Christopher kertoo meille:
Hän ei salannut sitä tosiasiaa, että Kustaa III oli kolmas Kustaa valtaistuimella, ja lukemattomilla eri tavoilla hän osoitti kunnioitustaan samannimisille edeltäjilleen. Hänen hallituskautensa aikana Riddarhustorgetissa paljastettiin ”riksbyggaren” Kustaa Vaasan patsas. Vuonna 1786 annettiin Kustaa Vasalle kansallisooppera, jolle Kuningas oli kirjoittanut luonnoksen. Samalla ”Leijona pohjoisesta”, Kustaa II Adolfia, juhlittiin myös spektaakkelilla ja patsaalla. Eikä tietenkään ollut sattumaa, että kuninkaan oma poika, kruununprinssi, sai nimen Gustaf Adolf. Eikä villitys Kustaa II Adolfia kohtaan laantunut, kun Kustaa IV Adolf tuli täysi-ikäinen kuningas marraskuussa 1796. Mahdollisesti juuri tämän juhlan yhteydessä lisättiin 1600-luvun sankarikuninkaan kuparitikku. Sen panosti Leipzigissä laajalti tunnettu Johan Friedrich Bause; yksi Saksan ”korkeimmista kuparinneulojista”, nykyäänen mukaan. Kun hän kaivertoi kuninkaan muotokuvaa, hän oli Tukholman kuninkaallisen maalaus- ja kuvanveistoskatemian vastavalittu jäsen.
Muotokuvan etukäteen tilanneista löytyy itse kaksitoista kappaletta tilanneen Gustaf IV Adolfin lisäksi, samoin kuin muu kuninkaallinen perhe, myös joukko Tukholman ja Ruotsin tunnetuimpia henkilöitä. Helmikuussa 1797 sanomalehti Daglig Allehanda kertoi, että kaivertaja Bause ”onnettomuuden kautta” ei ollut ehtinyt viimeistellä muotokuvaa ennen talvea, kuten luvattiin, ja että lisäksi Juutinrauman jää oli laskeutunut harvinaisen aikaisin ja vaikuttanut ”laivaliikenteen varhaiseen sulkemiseen”.
Kun kaunis kuparitikku saapui Tukholmaan, se voitiin noutaa kamariherra Ekmanssonin kellarista Skomakargatanilta Gamla stanissa. Wall to wall on nykyään Pokemon-kortteja myyvä kauppa. Aika, tai tavat!