
Kirje laajennettu noin 24,5x20 cm
Tähän tuotteeseen sovelletaan poistumisluvan vaatimuksia
Historia: Rahoittaja Ivar Kreuger (1880-1932) ”Tulitikkujen kuningas” kuuluu niille ihmisille, joiden nimestä on tullut käsite, vaikka jäljitelmä sisältää enemmän pimeyttä kuin valoa. Ivar Kreuger tuli liikemiesperheestä, jossa tulitikkuja hyödykkeenä oli jo olemassa. Ivar Kreuger hallitsi 1920-luvun loppuun mennessä suurimman osan koko maailman tulitikkutuotannosta ja useita suuria ruotsalaisia teollisuuskonserneja.
Vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen Kreugerin jättiimperiumissa alkoi olla likviditeettiongelmia. Lokakuuhun 1931 mennessä ongelmat olivat niin kaukana, että Kreuger joutui kääntymään Ruotsin keskuspankin puoleen. Tuolloin kaikkien hänen ruotsalaispankeissa saamiensa lainojen koko vastasi yli puolta Ruotsin silloisesta valuuttavarannosta. Tässä vaiheessa Kreuger on täysin riippuvainen ulkopuolisesta avusta yrittäessään pelastaa imperiuminsa.
Helmikuussa 1932 Kreuger kääntyi jälleen Riksbankin puoleen saadakseen lainan, mikä kuitenkin edellyttää Kreuger-konsernin taloudellisen aseman avoimuutta. Seurauksena oli, että laina evättiin. Pian tämän jälkeen Kreuger lähtee Ruotsista ja löytää itsensä vuoden 1932 alussa New Yorkista, jonka hän pian hylkää Pariisiin. 12. maaliskuuta 1932 Ivar Kreuger löydetään kuolleena Pariisin asunnostaan. Hänen kuolemansa olosuhteita ei ole koskaan täysin ymmärretty. Hänen kuolemansa aiheuttanut ase löytyi hänen vierestään, ja tähän päivään asti spekuloidaan, murhattiinko hänet vai oliko kyseessä itsemurha. Suurin osa aiheesta käsittelevistä mielipiteistä uskoo itsemurhaan. Ivarin kuolema laukaisi niin sanotun Kreugerin kolarin. Tämä konkurssi on yksi maailman suurimmista nykyaikana. Tapaus kulki kuin aalto läpi sekä Ruotsin että Amerikan talouksissa ja resonoi kaikkialla muualla maailmassa.
Alkuperä: Tyra Häckner (1894-1975) ja peri sitten pojalleen Jan Häcknerille siellä vaimonsa Astrid Häcknerin jälkeen
ja myöhemmin periytyi nykyisille omistajille.
Tyra Häckner toimi Ivar Kreugerin yksityissihteerinä 1910-luvun lopulta ainakin vuoteen 1924. Ivar Kreugerin käsinkirjoittama kirje ja kaksi sähettä lähetettiin kaikki Ivar Kreugerilta Tyralle. Vanhin sähke on päivätty New Yorkissa joulukuussa 1923 ja sisältää ohjeet joulukortteihin sekä kysymyksen, onko vastaanottajalla mahdollisuus työskennellä sähkeessä määritettyinä aikoina. Käsinkirjoitettu kirje ja yksi sähkeistä ovat vuoden 1932 alkupuolelta. Molemmat jälkimmäiset ovat tyypillisiä kirjeenvaihdolle, joka Ivar Kreugerilla oli viimeisinä elinkuukausina. Yhteinen nimittäjä on
Kreugerin huono omatunto välittömässä läheisyydessä oleville yksityishenkilöille, jotka kärsivät taloudellisesti, kun he istuvat Kreuger-konserniin sidottujen osakkeiden omistuksessa. Kirje on päivätty New Yorkiin 30. helmikuuta 1932, ja se sisältää valituksen siitä, että Tyra Häckner häviää Ivarin tapauksen ”papereilla”, joilla hän istuu. Kirjeen kirjoittaja pyytää vastaanottajaa saamaan kirjeessä shekin korvauksena. On olemassa muita tunnettuja tapauksia, joilla on samanlainen sisältö. Kreugerin viime vuosien yksityissihteeri Karin Bökman saa 5. maaliskuuta 20. helmikuuta päivätyn kirjeen, jossa hän pahoittelee tilannetta ja pyytää Karinia ottamaan vastaan kirjeessä olleet 10 000 Yhdysvaltain dollaria. Hänen läheisyydessään on myös muita ihmisiä, jotka saavat tällä hetkellä kovia korvauksia käteisenä ja osakkeina likvideissä yrityksissä.
Viimeinen sähke on päivätty New Yorkiin 4. maaliskuuta 1932 ja se on osoitettu Tyra Häckner Saltsjöbadenille. Ivar pyytää Tyraa viivyttämään kirjeen avaamista helmikuun 20. päivästä. Syynä on se, että hän laittoi toiselle osoitetun kirjeen kirjekuoreen, jossa oli Tyran osoite. Hän pyytää Tyraa odottamaan kirjeen avaamista, kunnes hän on palannut Tukholmaan. Tämä on erittäin mielenkiintoista, jos vertaa sähkeeseen, jonka Karin Bökman saa kaksi päivää myöhemmin 6. maaliskuuta, jossa Kreuger pyytää Karinia olemaan kiinnittämättä itseään kirjeen sisältöön helmikuussa saamansa 10 000 dollarin kanssa. Voimme luultavasti olettaa molemmissa tapauksissa, että kyse oli Kreugerin spekulaatioiden hillitsemisestä, että hän olisi riistämässä oman henkensä. Kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Tyra sai sähkeen 12. maaliskuuta, Karin Bökman löytää Ivar Kreugerin kuolleena asunnostaan Pariisissa.
HUOMAUTUS Objektia ei ole mahdollista näyttää.
Vähemmän repeämiä, ryppyjä, tahroja ja kulumista.
Onko sinulla jotakin vastaavaa myytävänä? Tee maksuton arviointi!
3 | 14 maalis, 13:59 | 2 531 EUR |
2 | 14 maalis, 13:57 | 2 441 EUR |
3 A | 14 maalis, 13:57 | 2 405 EUR |
Näytä kaikki 14 tarjousta |
Kirje laajennettu noin 24,5x20 cm
Tähän tuotteeseen sovelletaan poistumisluvan vaatimuksia
Historia: Rahoittaja Ivar Kreuger (1880-1932) ”Tulitikkujen kuningas” kuuluu niille ihmisille, joiden nimestä on tullut käsite, vaikka jäljitelmä sisältää enemmän pimeyttä kuin valoa. Ivar Kreuger tuli liikemiesperheestä, jossa tulitikkuja hyödykkeenä oli jo olemassa. Ivar Kreuger hallitsi 1920-luvun loppuun mennessä suurimman osan koko maailman tulitikkutuotannosta ja useita suuria ruotsalaisia teollisuuskonserneja.
Vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen Kreugerin jättiimperiumissa alkoi olla likviditeettiongelmia. Lokakuuhun 1931 mennessä ongelmat olivat niin kaukana, että Kreuger joutui kääntymään Ruotsin keskuspankin puoleen. Tuolloin kaikkien hänen ruotsalaispankeissa saamiensa lainojen koko vastasi yli puolta Ruotsin silloisesta valuuttavarannosta. Tässä vaiheessa Kreuger on täysin riippuvainen ulkopuolisesta avusta yrittäessään pelastaa imperiuminsa.
Helmikuussa 1932 Kreuger kääntyi jälleen Riksbankin puoleen saadakseen lainan, mikä kuitenkin edellyttää Kreuger-konsernin taloudellisen aseman avoimuutta. Seurauksena oli, että laina evättiin. Pian tämän jälkeen Kreuger lähtee Ruotsista ja löytää itsensä vuoden 1932 alussa New Yorkista, jonka hän pian hylkää Pariisiin. 12. maaliskuuta 1932 Ivar Kreuger löydetään kuolleena Pariisin asunnostaan. Hänen kuolemansa olosuhteita ei ole koskaan täysin ymmärretty. Hänen kuolemansa aiheuttanut ase löytyi hänen vierestään, ja tähän päivään asti spekuloidaan, murhattiinko hänet vai oliko kyseessä itsemurha. Suurin osa aiheesta käsittelevistä mielipiteistä uskoo itsemurhaan. Ivarin kuolema laukaisi niin sanotun Kreugerin kolarin. Tämä konkurssi on yksi maailman suurimmista nykyaikana. Tapaus kulki kuin aalto läpi sekä Ruotsin että Amerikan talouksissa ja resonoi kaikkialla muualla maailmassa.
Alkuperä: Tyra Häckner (1894-1975) ja peri sitten pojalleen Jan Häcknerille siellä vaimonsa Astrid Häcknerin jälkeen
ja myöhemmin periytyi nykyisille omistajille.
Tyra Häckner toimi Ivar Kreugerin yksityissihteerinä 1910-luvun lopulta ainakin vuoteen 1924. Ivar Kreugerin käsinkirjoittama kirje ja kaksi sähettä lähetettiin kaikki Ivar Kreugerilta Tyralle. Vanhin sähke on päivätty New Yorkissa joulukuussa 1923 ja sisältää ohjeet joulukortteihin sekä kysymyksen, onko vastaanottajalla mahdollisuus työskennellä sähkeessä määritettyinä aikoina. Käsinkirjoitettu kirje ja yksi sähkeistä ovat vuoden 1932 alkupuolelta. Molemmat jälkimmäiset ovat tyypillisiä kirjeenvaihdolle, joka Ivar Kreugerilla oli viimeisinä elinkuukausina. Yhteinen nimittäjä on
Kreugerin huono omatunto välittömässä läheisyydessä oleville yksityishenkilöille, jotka kärsivät taloudellisesti, kun he istuvat Kreuger-konserniin sidottujen osakkeiden omistuksessa. Kirje on päivätty New Yorkiin 30. helmikuuta 1932, ja se sisältää valituksen siitä, että Tyra Häckner häviää Ivarin tapauksen ”papereilla”, joilla hän istuu. Kirjeen kirjoittaja pyytää vastaanottajaa saamaan kirjeessä shekin korvauksena. On olemassa muita tunnettuja tapauksia, joilla on samanlainen sisältö. Kreugerin viime vuosien yksityissihteeri Karin Bökman saa 5. maaliskuuta 20. helmikuuta päivätyn kirjeen, jossa hän pahoittelee tilannetta ja pyytää Karinia ottamaan vastaan kirjeessä olleet 10 000 Yhdysvaltain dollaria. Hänen läheisyydessään on myös muita ihmisiä, jotka saavat tällä hetkellä kovia korvauksia käteisenä ja osakkeina likvideissä yrityksissä.
Viimeinen sähke on päivätty New Yorkiin 4. maaliskuuta 1932 ja se on osoitettu Tyra Häckner Saltsjöbadenille. Ivar pyytää Tyraa viivyttämään kirjeen avaamista helmikuun 20. päivästä. Syynä on se, että hän laittoi toiselle osoitetun kirjeen kirjekuoreen, jossa oli Tyran osoite. Hän pyytää Tyraa odottamaan kirjeen avaamista, kunnes hän on palannut Tukholmaan. Tämä on erittäin mielenkiintoista, jos vertaa sähkeeseen, jonka Karin Bökman saa kaksi päivää myöhemmin 6. maaliskuuta, jossa Kreuger pyytää Karinia olemaan kiinnittämättä itseään kirjeen sisältöön helmikuussa saamansa 10 000 dollarin kanssa. Voimme luultavasti olettaa molemmissa tapauksissa, että kyse oli Kreugerin spekulaatioiden hillitsemisestä, että hän olisi riistämässä oman henkensä. Kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Tyra sai sähkeen 12. maaliskuuta, Karin Bökman löytää Ivar Kreugerin kuolleena asunnostaan Pariisissa.
HUOMAUTUS Objektia ei ole mahdollista näyttää.
Vähemmän repeämiä, ryppyjä, tahroja ja kulumista.
Onko sinulla jotakin vastaavaa myytävänä? Tee maksuton arviointi!
Ilmoita sijaintisi nähdäksesi eri kuljetusvaihtoehdot ja hinnat.
Yritä hetken kuluttua uudelleen. Ellei häiriö ole poistunut, ota yhteyttä tekniseen tukeemme.
Järnvägsgatan 35
131 54 Sickla
Ruotsi