LEHDISTÖVAPAUSASETUS 1766 (2).

Cong. toukokuun armollinen asetus kirjoittamisen ja lehdistön vapaudesta; annettu Tukholmassa Råd-kammiossa sitten 2. joulukuuta. 1766. (Tukholma), Kongl. Kirjapaino, (1766).
4:o.196 x 160 mm. (8 p. Poistettu nauhalta. Haalea kostea juova kauttaaltaan, vaaleita tahroja. Kantopaperista osittain leikattu sivutus, musteella merkintä viimeisen sivun alakulmassa.

Yhdessä: NORDIN, JONAS. Lehdistönvapausasetus vuodelta 1766. Tausta ja merkitys. Tukholma, Kuninkaallinen kirjasto, 2015.
215 x 175 mm. 36, (1) s. Nidottuna.

2 osaa yhteensä.

Maailman ensimmäinen lehdistönvapausasetus! Tämän uuden radikaalin lehdistönvapauden myötä ennakkosensuuri päättyi ja Ruotsista tuli näin ensimmäinen maa maailmassa, jossa sanan ja kirjoittamisen vapaudesta tuli laillisesti suojattu oikeus. Asetukseen sisältyi myös ns. julkisuusperiaate, joka antoi kansalaisille laillisen oikeuden tarkastella hallituksen, valtiopäivien ja viranomaisten toimia. Yleisön vaikutusvaltaa politiikassa oli tarkoitus vahvistaa ja lehdistönvapaussääntely oli tärkeä askel kohti demokraattista yhteiskuntaa. Se oli kuitenkin lyhytaikainen, jo keväällä 1774 sen korvasi Kustaa III:n uusi lehdistönvapausasetus.