Timantit hiottiin ennen neliönmuotoisiksi, kunnes niistä 1800-luvulla tuli pyöreämpiä ja symmetria
parani. Kaksi optista ominaisuutta, jotka tekevät timanteista niin erikoisia ovat loisto ja dispersio, ja
molempiin vaikuttaa timantin hionta. Kun timantti on hyvin hiottu, heijastuu siihen tuleva valo
takaisin kiven yläosan kautta katsojan silmiin.
Dispersio tarkoittaa sitä, että valkoinen valo taittuessaan timantin viisteissä hajoaa sateenkaaren
väreihin ja tämä nähdään eri värisinä valon välkähtelyinä.
Vanhahiontaisilla timanteilla on enemmän dispersiota ja hieman vähemmän loistoa kuin nykypäivän
briljanttihiotuilla timanteilla. Niiden viehätys piilee fantastisissa värien välähdyksissä ja
ainutlaatuisissa käsin hiotuissa muodoissa.
Etsit arkistostamme, jossa ovat päättyneet huutokaupat.