293. GUNNAR STRÖM. ”Pater Noster”, peilimaalaus, M/S Kungsholmin sisätiloista, 1927-28, Swedish Grace.

Osittain defolioitunut peililasi polykromisella maalauksella. Kehys kiinalaisella sisustuksella punaista taustaa vasten tyyliteltyjä kukkia, geometrisia kuvioita ja klassisia kuvioita. Maalaus Bohusend-kalastajien motiiveilla kalastusveneillä ja Pater Nosterin majakka rahastoon. Mitat 64 x 58,5 cm.

ALKUPERÄ
M/S Kungsholm, 1927/28 - 1942, peilimaalaus oli osa ruotsalaisia majakoita kuvaavaa maalaussarjaa, joka koristi toisen luokan tupakointihuoneen seiniä.

Gösta Sjögren (1905-2002), M/S Kungsholmin kolmas perämies, sitten perheen sisällä periytynyt.

HISTORIOITSIJA
Ilmassa oli ennakointi 3. joulukuuta 1928, kun vastikään rakennettu alus M/S Kungsholm saapui New Yorkin satamaan. Kahdeksan päivän matkan jälkeen Göteborgista matkustajat olivat vihdoin saavuttaneet määränpäähänsä. Mutta vihkiytyneille amerikkalaisille, jotka näkivät nyt keltaiset savupiiput, jotka oli koristeltu kolmella kruunulla, odotus oli todennäköisesti vähintään yhtä suuri. Uutinen oli levinnyt, että linjan tavanomaisen mustan rungon takana, jossa oli valkoinen yläosa, oli piilotettu Ruotsin Amerikkalinjan tavallisen mustan rungon taakse, kelluva palatsi, joka oli täynnä hienoimpia kalusteita, joita meren toisella puolella oleva pieni maa pystyi tuottamaan. Pian laiturille ankkuroitaisiin juhlalinna.

Irtisanomista edeltävinä vuosina Swedish Arts and Crafts oli niittänyt kansainvälistä menestystä ja saanut kasvavan määrän ihailijoita valtakunnan rajojen ulkopuolella, ei vähiten Yhdysvalloissa. Jo vuonna 1923 järjestetty suuri juhlavuotenäyttely Göteborgissa oli houkutellut merkittävän määrän amerikkalaisia turisteja, ja Ruotsin menestykset Pariisissa vuonna 1925 auttoivat entisestään syventämään amerikkalaisten kiinnostusta ruotsalaista taidetta ja käsityötä kohtaan. Tämä kiinnostus johti vuonna 1927 Ruotsin nykyaikaisen koristetaiteen näyttelyyn, jonka järjesti H.K.H. Ruotsin kruununprinssi Metropolitan Museum of Art -museossa New Yorkissa. Myöhemmin samana vuonna näyttely vaelsi Chicagoon ja Minneapolisiin.

M/S Kungsholm voi perustellusti nähdä jatkona samalle tavoitteelle tuoda ruotsalaista taidetta ja käsitöitä kansainväliselle näyttämölle. Laivan sisustustyöhön osallistuivat pitkälti samat taiteilijat ja suunnittelijat, jotka osallistuivat Göteborgin ja Pariisin näyttelyihin. Päävastuu taiteellisista teoksista annettiin Carl G. Bergstenille, joka oli muutamaa vuotta aiemmin saanut arvostetun tehtävän suunnitella Ruotsin paviljongin Pariisissa. Hänen avussaan hänellä oli useita maan tärkeimpiä suunnittelijoita, kuten Rolf Engströmer, Oscar Nilsson, Jerk Werkmäster, Ossian Elgström, Arthur C:son Percy, Anna Petrus, Märta Måås-Fjetterström, Elsa Gullberg, Carl Malmsten, Ivar Johnsson, Edward Hald, Simon Gate ja Erik Tidstrand. Valmistajista Gustavsberg, Näfveqvarns Bruk, Rörstrand, Nordiska Kompaniet ja A.B. Ruotsalaiset huonekalutehtaat Bodafors.

Tähän osallistujaryhmään kuului myös vetlandalaissyntyinen taiteilija Gunnar Erik Ström. Vuosina 1912—1917 Strömm opiskeli taidetta Olle Hjortsbergille Kuninkaallisessa taideakatemiassa, jossa hänelle myönnettiin Kuninkaallinen mitali. Hän kävi myös menestyksekkäästi Axel Tallbergin etsausluokassa. Myöhemmin hän teki opintomatkoja Ranskaan, Italiaan, Englantiin ja Espanjaan. Palattuaan Ruotsiin hän asettui Göteborgiin, jossa hän omistautui pääasiassa koristetehtäviin ja osallistui muun muassa useiden kirkkojen koristeluun. Strøm osallistui myös vuoden 1923 Göteborgin näyttelyyn, jossa hänet tilattiin koristamaan pääravintola.

Ström palkattiin M/S Kungsholmiin tekemään peilimaalauksia toisen luokan tupakointiaulaan. Tuolloin lähes pakollinen tupakointilounge toteutettiin tyylikkäästi, ja siinä oli virvokkebaari, korkea holvihollinen lasikatto, joka levitti valoa kuvioidulle lattialle, ja verhoiltujen istuinten saaret, joissa oli strategisesti sijoitetut tupakkapöydät, joissa matkustajat voisivat asettua alas ja nauttia tupakastaan. Katto oli verhoiltu harmaalla värjätyllä tammella, kun taas seinät oli viilutettu jaavanilaisella tiikillä pareittain sijoitetuilla ikkunoilla. Näiden ikkunoiden väliin asetettiin Strömin peilimaalaukset, jotka oli kehystetty punaisilla kinesisoivilla kehyksillä ja jokaisessa oli ruotsalaisia majakoita kuvaavia aiheita.

M/S Kungsholmin kukoistus kesti hieman yli vuosikymmenen, mutta toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 antoi kuoliniskun transatlanttiselle matkustajaliikenteelle. Jo ennen sodan puhkeamista Kungsholm teki talviristeilyjä Karibialla, ja tämä toiminta pystyi jatkamaan sodan alkuvuosina. Mutta kun Japanin hyökkäys Pearl Harboriin veti Yhdysvallat maailmansotaan, olosuhteet muuttuivat nopeasti. Maan piti varustaa enemmän aluksia sotapalvelua varten, ja suurin osa matkustaja-aluksista takavarikoitiin, mukaan lukien M/S Kungsholm.

Koko ruotsalainen miehistö poistettiin käytöstä, lukuun ottamatta kolmatta perämies Gösta Sjögreniä, joka sai Yhdysvaltain ulkoministeriöltä tarjouksen jäädä Kungsholmiin, koska he tarvitsivat jonkun, jolla oli syvällistä tietoa aluksesta, koska se oli tarkoitus rakentaa uudelleen joukkojen kuljetusta varten. Alus vietiin Brooklyn Navy Yardiin, jossa se maalattiin uudelleen ja tyhjennettiin kalusteista. Näin Ruotsin kelluvan taideteollisuuden paviljongin verho kaatui ainakin upeiden sisätilojen osalta. Kuvat kertovat siitä, kuinka naulat muutettiin arvokkaiksi puupaneeleiksi ja kultaisiksi nahkatapeteiksi ja kuinka kaikki sotavallille käyttökelvottomat esineet heitettiin maihin. Vain harvat esineet näyttävät välttäneen tuhoa, mikä on epäilemättä vaikuttanut aluksen lähes myyttiseen asemaan ruotsalaisessa muotoiluhistoriassa.

Stockholms Auktionsverkillä on nyt suuri kunnia esitellä yksi tästä kohtalosta karanneista esineistä: yksi Strömin peilimaalauksista, joissa on aiheena Pater Nosterin majakka. Gösta Sjögren pelasti teoksen takavarikoinnin yhteydessä, ja se, että valinta kaatui juuri tälle maalaukselle, johtuu yhtä yksinkertaisesta kuin koskettavasta syystä, että Sjögren itse oli hedelmällinen Bohuslänistä. Peilimaalaus teki sitten viimeisen transatlanttisen matkan, jonka aikana Sjögren varmisti, että se palautettiin Ruotsiin - pakattuna matkalaukkuun.

KIRJALLISUUS
Anne-Marie Ericsson, M/S Kungsholmin sisustus: mestariteoksia ruotsalaisessa art decossa, Signum, Lund, 2005, sisätiloissa vesivärillä ja valokuvalla kuvattu peili, s. 94-95, Ström ja hänen maalauksensa mainitaan s. 32, 93, 131-132.

Gustaf Munthe Swedish arts and rafts on M/s Kungsholm, Swedish American Line, Göteborg, 1934, vertailee kahta muuta peiliä sviitistä, kuvassa s. 24.