28. GEORG PAULI. Kylvyn jälkeen.

Öljy kankaalle, 76 x 59 cm. Signerad G Pauli -11, a tergo signeerattu ja päivätty G Pauli 1911.

Maalaus toteutettiin syksyllä 1911 Georg Paulin ateljeessa Rue Denfert-Rochereaussa Montparnassessa. Siellä Pauli maalasi malleja kello yhden ja neljän välillä iltapäivisin osana tutkimuksiaan freskoille ”Terve sielu terveessä kehossa” - Ruotsin ensimmäiset kubistiset seinämaalaukset. Freskot pystytettiin Jönköpingin ylemmän yleisopetuksen porraskäytävään vuonna 1912 (nykyisin Per Brahegymnasiums). Kuten jälkipuolella oleva leima osoittaa, huutokaupan maalaus on tehty tunnetun Paul Foinet Filsin kankaalle, jonka myymälä Pariisin Rue Bréassa 21 tarjosi kankaita, maaleja ja siveltimiä monille ajan merkittävimmille taiteilijoille.

”Ei ole mahdollista elää vain vanhojen mestareiden varassa, sinun on nähtävä, mitä tehdään ajoissa.” (Georg Pauli)

Georg Pauli on monin tavoin ennennäkemätön Ruotsin taidehistoriassa. Kuten kukaan muu, hänestä tuli merkittävä toimija useimmissa taiteen suunnissa, jotka syntyivät dynaamisella kaudella 1880-1920, ruotsalaisen taiteen kulta-aikana. Hätkähdyttävintä on, että hän oli yksi ensimmäisistä ruotsalaisista taiteilijoista, jotka kiinnostuivat kubismista, vaikka hän kuului vanhempaan sukupolveen, joka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oli täysin vähättelevä tätä uraauurtavaa taidesuuntaa kohtaan. On jopa niin, että Georg Paulia kutsuttiin Ruotsin kubismin edelläkävijäksi ja hänen tunnetuin teoksensa, Jönköpingin ylemmän yleisen oppikirjan ”Terve sielu terveessä ruumiissa” vuodelta 1912 olevat freskot eivät ole vain maamme ensimmäisiä kubistisia seinämaalauksia, vaan ne ovat myös Ruotsin tärkeimpiä kubistisia teoksia yleensä.

1870-luvun akateemisella aikakaudella Georg Pauli oli kuulunut pieneen yksinomaiseen opiskelijaryhmään, joka kutsui itseään ”idealisteiksi”. Heillä oli Italian renessanssin taiteilijat tärkeimmiksi roolimalleiksi ja haaveilivat Michelangelon ja Raphaelin tavoin ”maalaamisesta upeita kuvia seinille” aikana, jolloin leijonanosa Kuvataideakatemian opiskelijoista ihaili Rembrandtia ja kutsui itseään ”realisteiksi”. Jo täällä näkyy kiinnostus monumentaalimaalaukseen, joka myöhemmin muodostaisi pohjan Paulin kiinnostukselle 1910-luvun alun nousevaa kubismia kohtaan. Siinä välissä Georg Pauli työskenteli sekä ranskalaisvaikutteista ulkoilmamaalausta kuuluisassa taiteilijaseurakunnassa Grezissä 1880-luvulla, symbolistista ja synteettistä maalausta 1890-luvun alussa, että tunnelmallista, kansallisromanttista maalausta kotonaan Ruotsissa 1890-luvun loppupuolella. Syntetismin suhteen hän itse asiassa ennakoi tätä taidesuuntaa vuosikymmenellä, kun hän toteutti jo vuonna 1880 maalauksen ”Spinnerska på Capri” (Kansallismuseo), teos, jolle on ominaista sen ainutlaatuinen pinnallisuus ja voimakkaat, uudelleenkirjoittavat ääriviivat.

Kun Georg Paulin alma mater, hänen kotikaupunkinsa Jönköpingissä sijaitseva kouluosasto, aloitti uuden koulurakennuksen rakentamisen vuonna 1910, Pauli sai tehtäväkseen maalata kaksi freskoa porraskäytävään. Teema, jonka hän valitsi freskoille, oli ”Terve sielu terveessä kehossa”. Valmistautuakseen suureen tehtävään Georg Pauli matkusti syksyllä 1911 Pariisiin, jossa hänen oli määrä suorittaa freskojen tutkimukset. Jo edellisenä syksynä hän oli ollut Pariisissa vaimonsa, taiteilija Hanna Paulin kanssa katsomassa taidemaailman viimeisintä. Pari näki sitten muun muassa Auguste Pellerin kuuluisan Cézanne-kokoelman. He vierailivat myös sisarusten Gertruden ja Leo Steinin kodeissa, missä he ihmettelivät ultramodernia taidetta nimillä, kuten Matisse ja Picasso. Syksyllä 1910 Pariisissa ollessaan Georg Pauli pääsi myös ensimmäistä kertaa näkemään kubistisen taiteen näytteitä, ja juuri tämä avantgardistisen taiteen suunta kiinnostui häntä lähinnä.

Kun hän syksyllä 1911 palaa Pariisiin suorittamaan opintojaan Jönköpingin oikeistolaisen julkisen oppikirjan freskoista, juuri kubismin koristeellisia mahdollisuuksia monumentaalimaalaukseen hän haluaa tutkia. Koska mallitutkimukset ovat keskeisiä freskojen kanssa työskentelyssä, houkuttelee myös Pariisin tarjoama suurempi valikoima malleja. Ranskan pääkaupungissa ollessaan Pauli vierailee suuressa syyssalongissa, jossa kubistimaalarit ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä koottuun ryhmään. Hän on sekä hämmästynyt että kiehtova siitä, mitä hän näkee ja kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Näiden 'tokereiden' alla täytyy olla jokin merkitys, jokin päättely. Jos voisin tutustua kubistiin, jolla oli kärsivällisyyttä Smålandin simppeliäni kohtaan, maksaisin mielelläni sekä aikaa että rahaa siitä, että vaa'ani poistetaan. Haluan tietää argumentin, sillä ilman tätä tietoa kritiikistä ja tuomioista tulee kiistämättömiä.”

Georg Pauli vuokraa spartalaisen ateljeen Rue Denfert-Rochereaussa Montparnassessa. Hän hankkii kankaita Paul Foinet Filsin taiteilijakaupasta osoitteessa 21 Rue Bréa. Ahkera Pauli noudattaa tiukkaa työaikataulua, joka alkaa piirtämällä freskojen laatikoihin puoli kymmenen ja kahdentoista välisenä aikana aamulla. Lounaan nautittuaan hän maalaa sitten malleja studiossa kello yhdestä neljään iltapäivällä. Puoli tuntia myöhemmin, kaksi tuntia koukkuvetoa seuraa akatemiassa Boulevard Raspaililla. Illallisen jälkeen ei harvoin lisätä vielä pari tuntia työtä laatikoiden kanssa.

Yksi mallitutkimuksista, joita Georg Pauli tekee studiossaan Montparnassessa syksyllä 1911 freskoja valmistellessaan, on nimenomaan huutokaupan maalaus, jossa nainen saa itsensä kuntoon kylvyn jälkeen. Aihe voi kiistatta tuntua täysin sopivalta tulevien freskojen teeman kanssa, ”Terve sielu terveessä kehossa”. Freskoissa Pauli antaa kuitenkin terveen sielun edustaa opiskelevat nuoret ja urheilevien alastomien nuorten terveen ruumiin. Huutokaupan maalausten parissa hän työskentelee lähinnä ratkaisujen löytämiseksi siihen, miten hän voi kubismin avulla kuvata alastonta ihmiskehoa ja sen liikekuvioita. Toisena tavoitteena on tutkia, miten hän saa näin muodostuneen ruumiin luonnollisesti vuorovaikutukseen kasvillisuuden kanssa, jonka hän aikoo tässä vaiheessa sisällyttää valmiisiin freskoihin. Maalauksen kubistiset elementit näkyvät ehkä lähinnä naisen rinnan esityksessä, oikea selkeällä pyöreällä muodolla ja vasen terävällä muodolla. Georg Pauli on kertonut, kuinka hän pyrki ”käyttämään kehon pyöreitä ja suoria viivoja tukemaan toisiaan”. Mallin rinnat voidaan siinä määrin nähdä ensimmäisenä merkkinä taiteilijan pyrkimyksestä.

Yhtä mielenkiintoinen taidehistoriallinen teos huutokaupan maalauksessa on naisen käsivarret, joissa on liikekuvioita, jotka sitten ilmestyvät freskojen tärkeimmässä erässä. Molemmissa freskoissa on opiskelijoita ja urheilevia nuoria. Yksi fresko kuvaa matematiikan opintoja ja painia, kun taas toinen fresko kuvaa latinalaisia tutkimuksia ja keihäänheittoa. Juuri juhlat keihäänheittäjien kanssa ovat freskoissa tunnetuimpia ja yleensä toistetaan kubismista puhuttaessa taideteoksessa. Ensimmäistä vastaavuutta käsivarsien suhteen voidaan hyvinkin pitää enemmän uteliaisuutena, koska keihästä heittävän nuoren oikean käsivarren - käsivarren, jolla hän heittää keihään - ja tavan, jolla naismalli pitää vasemman käsivartensa, välillä on todellisuudessa yhtäläisyyksiä. Vaikka molemmat suorittavat täysin erilaisia tehtäviä ja heillä on mainitut käsivarret täysin eri asennoissa, näillä käsivarsilla on itse asiassa samanlaiset kulmat ja jännitys.

Jos vertaamme naismallin oikeaa käsivartta hahmon oikeaan käsivarteen, joka seisoo odottamassa vuoroaan keihäänheittäjän takana, näemme ilmeisemmän samankaltaisuuden käsivarsien asennossa. Täällä se alkaa muuttua todella mielenkiintoiseksi, sillä Malmön taidemuseosta löytyvässä keihäänheittäjien juhliin tehdyssä öljytutkimuksessa nähdään, kuinka vuoroaan odottava nuorukainen pitää oikeaa kättään aivan eri tavalla. Kun valmiissa freskossa hän lepää oikeaa kämmenään hieman rennosti keihään kärjessä, naismallin oikean käsivarren liikekuviossa, Malmön taidemuseon öljystudiossa hän pitää sen sijaan tiukkaa otetta keihäästä oikealla kädellään hieman kauempana keihästä alaspäin. Tällä tavalla käsivarressa kuvataan täysin erilainen jännitysaste, samalla kun keihäs tekee näkyvämmäksi ja luo pystysuoran viivan, joka rikkoo koostumuksen merkittävästi. Keihäänsä heittämässä parhaillaan oleva nuori mies sekä kolmas alaston nuori, joka istuu rennosti odottaen vuoroaan, ovat valmiiden freskojen mukaisia. Muuttamalla seisovan nuoren oikean käsivarren asentoa yhdeksi, joka on yhdenmukainen naismallin kanssa, Georg Pauli on valmistuneessa freskossaan saavuttanut paremman tasapainon kolmen nuoren lihasjännityksen eri asteiden suhteen ja samalla onnistunut poistamaan tutkimuksessa keihään luoman koostumuksen jakautumisen. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa huomattavasti parempaan virtaukseen sävellyksessä, minkä seurauksena katsojan katse on luonnollisesti suunnattu keihäänheittävään nuorisoon.

Voimme siis nähdä, kuinka Georg Pauli on ottanut keskeisen elementin huutokauppamaalauksesta ja toteuttanut sen lopullisessa freskossa. Ottaen huomioon, että maalaus on tehty vuonna 1911 ja Georg Pauli tajuaa vasta tammikuussa 1912 halunsa tutustua kubistiin, koska hän aloittaa opintonsa André Lhotelle, on mielenkiintoista huomata, että hän kuitenkin palaa huutokaupan maalaukseen ja löytää siitä ratkaisun, joka muuttuu ratkaisevaksi freskon lopulliselle ulkonäölle.

Hänen opintonsa André Lhotelle alkoivat naismallin piirtämisellä. Richard Berghille lähettämässään kirjeessä Pauli kuvailee tätä seuraavasti: ”Viikkoa myöhemmin otan kubistisen piirtämisen oppitunteja Lhotelle, joka on rajalla, mutta joka tapauksessa on täysin järjestelmässä, kun hän aikoo opettaa. Ja hän tekee sen erinomaisesti. Meillä oli ensin kokeettinen pariisilainen malli, ja Lhote kertoi hänelle niin kauniita asioita hänen ruumiinsa ja kampauksensa mielenkiintoisista osista, mutta kun hän lähti ja hän näki piirustukset, hän oli täysin skandalisoitu. On hyvin todennäköistä, että kirjeessä mainittu naismalli on sama malli, jonka Pauli on kuvannut huutokauppamaalauksessa. Sen lisäksi, että tämä maalaus sai merkityksen hänen tunnetuimmalle teokselleen ”Terve sielu terveessä kehossa”, se on sinänsä täydellinen taideteos, joka on luotu jännittävän tauon aikana sekä Georg Paulille että kansainväliselle taidehistorialle. Lisäksi huutokaupan maalaus näyttää toimivan myös inspiraation lähteenä, kun Georg Pauli esittää suuren kubistisen maalauksensa ”Badande ynglingar” (Nationalmuseum) vuonna 1914.

Vaikka Georg Paulin freskot ”Terve sielu terveessä ruumiissa” ovat maamme ensimmäiset kubistiset seinämaalaukset ja ovat myös Ruotsin tärkeimpiä kubistisia teoksia yleensä, se on näissä seinämaalauksissa hyvin vaatimaton kubismin muoto. Merkki tästä on se, että kuuluisa taidekriitikko August Brunius, joka muutama kuukausi aiemmin oli kutsunut Picasson kubistista teosta ”ylityön ja huonon ruoansulatuksen synnyttämiksi painajaisiksi”, otti Svenska Dagbladetin valmiista freskoista 18. elokuuta 1912 tekemässään katsauksessa paljon sympaattisempaa lähestymistapaa huomauttaen, ettei Georg Pauli ollut pitänyt kubismia itsetarkoituksena. Ankerias, mutta meni siihen järkevällä aikomuksella hakea elementit, jotka voisivat hyödyttää hänen pitkäaikaista pyrkimystään löytää koristeellinen järjestelmä. Brunius huomautti, kuinka Paulin menetelmä halusi ”antaa hahmoille ja esineille kehon tunteen, mutta samalla kulmikkaan tyylittelyn avulla korostaa, että se on koristeltu kiviseinä”. August Brunius tuli myös ajan myötä saamaan paljon ymmärtäväisemmän kuvan kubismista yleensä.

Pariisissa kokemustensa innoittamana Georg Pauli julkaisi vuosina 1917-21 taidelehden ”flamman”, jossa esitettiin ruotsalaisia ja kansainvälisiä modernistisia taideteoksia. Jo kauan ennen hän oli tehnyt uraauurtavan ponnistuksen samaan suuntaan, kun hän järjestivät vuonna 1893 Richard Berghin kanssa suuren näyttelyn, joka kiinnitti huomiota ensimmäistä kertaa Ernst Josephsonin tautitaiteeseen, taiteeseen, joka on sittemmin ollut tärkeä paitsi nuorille ruotsalaisille modernisteille myös monille kansainvälisille suurille koko 1900-luvun ajan. Sen lisäksi, että Georg Pauli oli merkittävä taiteilija, hän oli myös suuri auktoriteetti taidekirjailijana ja teoreetikkona.

Georg Paulin taide on epäilemättä yksi Ruotsin taidehistorian merkittävimmistä. Tästä huolimatta hän ei ole tullut julkisuudessa yhtä tunnetuksi kuin sukupolvitoverinsa Anders Zorn, Carl Larsson ja Bruno Liljefors. Paulin maalauksen suuri tyylilajuus on tarkoittanut sitä, että ihmisten on yleensä ollut vaikea yhdistää hänen nimeään mihinkään tiettyyn, helposti tunnistettavaan tyyliin, eikä hän näin ollen ole ”lähtenyt kotiin mökeihin”. Aloittelevammille juuri Paulin huomattavat ponnistelut monumentaalimaalauksessa ja taideteoriassa ovat saaneet hänen maalaustaulunsa ajautumaan hämärään.

Täydentävät kuvat:
1. Ote yhdestä freskoista ”En sund sjel i en sund” (Yksityiskohta kuvasta ”Muoto ja väri — André Lhote ja ruotsalainen kubismi” Prinssi Eugens Waldemarsudden näyttelykatalogi nro 124:17)
2. Mustavalkoinen valokuva kahdesta freskosta ”Terve sielu terveessä ruumiissa” Jönköpingin korkeakoulutoimiston porraskäytävässä (valokuvaaja David Sjögren, Jönköpingin läänimuseo)
3. Yksityiskohtainen tutkimus öljystä ”Terve sielu terveessä kehossa” (Malmön taidemuseo)
4. Georg Pauli ”Uimassa olevat nuoret” (1914) öljymaalaus 175x132 cm (Nationalmuseum).