123. KATTOKRUUNUPARI, 1700-luvun loppu/noin 1800, luultavasti Pietari, kolme kynttilää kumpaankin, Elfdals Porphyrverk, musta rottinkiporfyri.

Kiinnikkeet poltettua kullattua pronssia ja messinkiä, ympäröity erilaisilla prismoilla, neliön muotoinen pohja, jalka laakerinseppeleellä, uurnan muotoinen korpus, S-muotoiset valovarret auringonkukkien muotoisilla pudotusalustoilla, lehtikoteloiset kynttilänjalat, ylöspäin käännetyt kaaret, eri leikattujen prismojen ketjuilla, lehtikoteloitu pylväs ja kolmion muotoinen obeliski, korkeus 76 cm

ALKUPERÄ: Ostettu Olof Olsson, Berga gård, Österåkerin seurakunta, väitetysti frilord Mattias Palbitskin (1782-1851) mukaan huutokaupassa Julitan kartanossa, Julitan seurakunta, Södermanlandin lääni.

KIRJALLISUUS: Igor Sychev: Venäläiset kattokruunut 1760-1830, Pietari 2003, sivu 49f, vertaa kattokruunuja; sivu 58, kynttilänjalkojen ja kiinnikkeiden yksityiskohdat
Elsebeth Welander-Berggren, toim.: Porphyry - Kuninkaallinen kivi, Tukholma 2016, sivut 57 & 122, nro 38, vertaa kustavilaisia kynttilänjalkoja Rännåporphyryssä

PAINAMATTOMAT LÄHTEET: Svea Hovrett, Adliga testamenttitiedot, SE/RA/420422/01/E IX b/282 (1851), kuva: C0100890_00042, liittyen Mattias Palbitskin kiinteistöluetteloon; ”In Friherlinnans Förmak. 2 kynttilänjalkaa porfyrista”

Frilord Mattias Palbitskin kuoleman yhteydessä vuonna 1851 herrashovi lopetettiin miekan puolella. Isän isoäitinsä Lady Anna Sutherland-Duffuksen (1714-1795), venäläisen vara-amiraali Kenneth Sutherlandin tyttären, kautta oli luonnollinen yhteys Venäjään. Mattias Palbitskin jälkeisessä kiinteistölistauksessa ”2 Ljusstakar af porphyry” otetaan esille ”I Friherlinnans Förmak” Julitassa.

Pöytävalaisimia on käytetty lukuisissa perheen häissä Österåkersin seurakunnassa vuosina 1884, 1909, 1922 ja 1948. Peräkkäisessä 1950-luvun lopulla kiillot jakautuivat perillisten kesken ja nyt pari on yhdistetty uudelleen.